Muistovuoden 1918 teemalla jatketaan 24. toukokuuta Ahveniston hautausmaalla järjestettävillä hautausmaakierroksilla. Kello 15 ja 18 alkavilla kierroksilla tutustutaan vuosien 1917 ja 1918 tapahtumiin osallistuneiden hämeenlinnalaisten hautamuistomerkkeihin ja heidän tarinoihinsa. Oppaina toimivat Mikko Hieta ja Ilkka Teerijoki.

Kierroksen kesto on noin tunti ja yhdelle kierrokselle otetaan enintään 50 osallistujaa.

Kierroksille tulee ilmoittautua etukäteen sähköpostitse: merja.s.hiltunen@evl.fi tai puhelimitse virka-aikana
p. 040 804 9427.

Opastuksen hinta on 5 euroa. Maksu kerätään käteisellä kierroksen alkaessa. Maksut ohjataan Ahveniston
hautausmaan kulttuuriperinnön vaalimiseen.

1918 muistovuoden kaupunkipyhiinvaellus alkaa Hämeenlinnan kirkon edustalta perjantaina 27.4. kello 15.30. Vaellus kulkee muutamien keskustan tapahtumapaikkojen kautta rautatieasemalle. Pyhiinvaelluksen ohjaavat rovasti Sauli Keskinen ja Hämeenlinna-Seuran puheenjohtaja Mikko Hieta.

Kaupunkipyhiinvaelluksen tarkoituksena on tutustua oman paikkakunnan historiaan, muistella heitä, joita vuoden 1918 tapahtumat koskettivat ja etsiä sovintoa menneisyyden ja nykyhetken välille.

Kaupunkipyhiinvaellus on kaikille avoin ja maksuton. Siihen ei tarvitse ilmoittautua. Vaelluksen pituus on alle 2 kilometriä. Kesto on ryhmän etenemistahdin mukainen – noin tunti.

Kaupunkipyhiinvaellus tarjoaa lepoa ja hiljentymistä, itsen kohtaamista, uusia ajatuksia ja näkökulmia sekä ympäristön näkemistä uusin silmin.

Hämeenlinna-Seura haluaa parantaa jäsenpalveluitaan ja helpottaa uusien jäsenten pääsyä mukaan seuran toimintaan. Tätä varten palvelumuotoilun opiskelijat Henna Heikkilä ja Pauliina Polvinen järjestävät keskiviikkona 28.3. kello 17:30–20 työpajan aiheesta.

Haluaisitko Sinä tulla työpajaan ideoimaan, miten seura voisi parantaa jäsenpalveluitaan eli viestiä ja huomioida erityisesti uusia jäseniään paremmin? Ilmoittaudu 23.3. mennessä Hennalle (henna.maria.heikkila(a)gmail.com).

Työpajassa kahvitarjoilu.

Hämeenlinna-Seura järjestää yhteistyössä Vanajaveden Opiston ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa avoimen luentosarjan 100-vuotiaan itsenäisen Suomen kunniaksi. Luentosarjan aiheena on Hämeenlinnan elämää ja tapahtumia vuosina 1917–1918 ja luennoitsijana FT Ilkka Teerijoki. Juhlavuoden aikana järjestetään kolme luentoa keväällä ja kaksi syksyllä, ja lisäksi keväällä 2018 järjestetään vielä itsenäisyyden alkutaivalta ja sisällissotaa valottavat kolme luentoa.

Luentoihin liittyen on marraskuussa 2017 ilmestynyt FT Ilkka Teerijoen kirjoittama kirja ”Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918”. Lue lisää kirjasta.

MENNEET LUENNOT

Taustaluento: Hämeenlinna 1917
tiistaina 24.1.2017 kello 18:00-19:30 paikkana Tavastian auditorio, Hattelmalantie 8
Millainen kaupunki Hämeenlinna oli vuoden 1917 alussa, kun maailmansota oli ollut käynnissä jo kaksi ja puoli vuotta? Kaupunki oli kehittynyt nopeasti 1800-luvun loppupuolella, kun oli rakennettu rautatie ja asukaslukukin oli jatkuvassa kasvussa. Pitkään kestänyt sota, johon emämaa Venäjä osallistui, alkoi kuitenkin vaikuttaa yhä enemmän hämeenlinnalaistenkin elämään, vaikka Suomi ja suomalaiset eivät suoranaisesti olleetkaan sodan osapuolia.

Helmikuun vallankumous Venäjällä
tiistaina 14.3.2017 kello 18:00-19:30 paikkana Raatihuoneen juhlasali
Venäjällä alkoi vallankumous maaliskuun 11. päivä, ja 16. päivänä keisari luopui kruunusta. Venäjän valta oli Suomessa – ja Hämeenlinnassa – ollut koko 1900-luvun hyvin vihattu, koska Suomen itsemääräämisoikeuksia loukattiin. Tsaarin kukistumista juhlittiinkin myös Hämeenlinnassa päiväkausia, ja juhlintaan osallistuivat rinnakkain niin Hämeenlinnan porvarilliset kuin sosialistiset piirit – ja myös venäläiset sotilaat, joita oli suuret joukot majoitettuna kaupungin kasarmeihin.

Vastakkainasettelu alkaa kärjistyä
tiistaina 25.4.2017 kello 18:00-19:30 paikkana Tavastian auditorio, Hattelmalantie 8
Vallankumouspäivien yhtenäinen ilo haihtui nopeasti, kun huomattiin, että ongelmat eivät poistuneet mihinkään. Elintarvikkeista alkoi olla yhä pahempi puute ja monia kauppiaita ja lähiseutujen tilallisia syytettiin elintarvikkeiden kätkemisestä. Esiintyi myös lakkoliikehdintää, ja monet kaupungissa yhä oleskelleet venäläiset sotilaat syyllistyivät erilaisiin väärinkäytöksiin.

Lokakuun vallankumous ja marraskuun suurlakko
tiistaina 10.10.2017 kello 18:00-19:30 paikkana Tavastian auditorio, Hattelmalantie 8
Lokakuun vallankumous nosti Venäjällä valtaan Leninin johtamat bolshevikit. Tapahtumat heijastuivat myös Suomeen, jossa esiintyi laajaa lakkoilua. Hämeenlinnassa työväestö otti vallan käsiinsä ja käytännössä piti viikon verran hallussaan muun muassa kaupungin järjestysvaltaa ja puhelinlaitosta. Lakkojen loputtua tilanne rauhoittui. Väkivaltaa ei Hämeenlinnassa koettu, mutta juopa kansanosien välillä syveni entisestään.

Suomen itsenäisyysjulistus
maanantaina 4.12.2017 kello 18:00–19:30 paikkana Hämeenlinnan kirkko, Kirkkorinne
Eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917. Tämä ei kuitenkaan saanut aikaan kovin suurta juhlahumua, sillä ymmärrettiin, että Suomen kohtalo ei ollut yksin omissa käsissä, vaan se riippui käynnissä olevan maailmansodan käänteistä ja siihen osallistuneiden maiden – etenkin Venäjän ja Saksan – kehityksestä. Sisäiset ongelmatkin pahenivat Suomessa yhä, kansan kahtiajako syveni ja elintarvikepula muuttui koko ajan yhä pahemmaksi.

Vallankumous Suomessa ja Hämeenlinnassa
tiistaina 6.2.2018 kello 18:00-19:30 paikkana Tavastian auditorio, Hattelmalantie 8
Suomen itsenäisyysjulistus ja Venäjän antama itsenäisyyden tunnustus eivät rauhoittaneet oloja Suomessa. Päinvastoin, joulukuussa 1917 ja tammikuussa 1918 yhteiskuntaryhmät syyttelivät yhä kärkevämmin toisiaan. Hämeenlinnassa ei kuitenkaan ollut varauduttu siihen, että punakaartit aloittaisivat Suomessa vallankumouksen. Kun se oli jo pantu Helsingissä toimeen, päätti Hämeenlinnan työväki jäädä seuraamaan asioiden kehitystä. Tarvittiin ulkopuolisia joukkoja yllyttämään paikalliset vallankaappaukseen myös Hämeenlinnassa.

Punainen Hämeenlinna
tiistaina 17.4.2018 kello 18:00-19:30 paikkana Palokunnantalo, Palokunnankatu 18
Punaisten otettua vallan käsiinsä he käynnistivät myös omien tavoitteidensa mukaisen kunnallishallinnon. Hallinnon pyörittäminen ei ollut helppoa, sillä virkamiehet eivät suostuneet toimimaan uuden hallinnon alaisuudessa. Myös punakaartien ja punaisen siviilihallinnon suhteet kärjistyivät sitä enemmän, mitä heikommin punakaartien sotatoimet kevään mittaan sujuivat. Punaisten hallussa olevien alueiden supistuessa Hämeenlinnaan kertyi myös yhä enemmän rintaman edestä pakenevia punakaartien sotilaita ja näiden perheenjäseniä, joita lopulta oli Hämeenlinnassa paljon enemmän kuin kaupungissa varsinaisia asukkaita. Punaisten rintamat alkoivat sortua huhtikuussa 1918, ja kuun lopussa he joutuivat luopumaan myös Hämeenlinnasta, jonka saksalaiset joukot valtasivat.

Vankileirien kaupunki
keskiviikkona 16.5.2018 kello 18:00-19:30 paikkana Vanajaveden opiston auditorio, Jaakonkatu 28
Sotatila päättyi, mutta hävinneen osapuolen kohtalo oli kova: heti kaupungin valtauksen jälkeisinä päivinä teloitettiin enemmän hämeenlinnalaisia punaisia kuin sodassa oli kaatunut. Toukokuun aikana kaupungin kasarmialueille perustettiin leiri, johon sijoitettiin lähes 12 000 punavankia. Elintarvikepulan vallitessa näiden huoltaminen ei onnistunut, ja vangeista yli 2000 menehtyi kesän ja syksyn aikana. Vankileirien ulkopuolella kaupunkilaiset yrittivät kuitenkin palata mahdollisimman nopeasti normaaliin elämänmenoon.

Luentosarja oli osa Suomi 100 -ohjelmaa.