Mennyt toiminta

Perjantai-Parlamentti on Vuoden kotiseututeko 2019

Hämeenlinna-Seura ry on valinnut Perjantai-Parlamentin Vuoden kotiseututeoksi 2019. Huomionosoituksen otti vastaan parlamenttia luotsaava filosofi Johannes Ojansuu Hämeenlinnan kaupungin syntymäpäiväjuhlilla Verkatehtaalla.

Hämeenlinna-Seura haluaa vuosittain muistaa tahoja, jotka ovat ansiokkaalla tavalla tehneet työtä hämeenlinnalaisuuden tai hämeenlinnalaisen elämäntavan hyväksi. Kotiseututeot voivat liittyä esimerkiksi rakennettuun tai luonnonympäristöön tai kulttuuriperinnön vaalimiseen ja uusintamiseen.

Vuonna 2019 suomalaisessa yhteiskunnassa ryhdyttiin kiinnittämään huomiota siihen, kuinka keskustelukulttuuri on muuttunut. Nimimerkkien takaa on ollut helppo esittää kärjekkäitä kantoja, ja internetissä tutuksi ovat tulleet myös valheelliset käyttäjäprofiilit, joiden suojista keskustelua on tarkoituksellisesti yritetty kärjistää.

Yhteisön ja sen kulttuurin muodostumisessa ihmisten keskinäisellä vuorovaikutuksella, kohtaamisella ja keskustelulla on ensiarvoisen tärkeä merkitys. Hämeenlinnassa sivistynyttä keskustelua ja kohtaamisia on edistetty Olutravintola Birgerin Perjantai-Parlamenteissa, joissa nautinnolliseen illanviettoon yhdistyy asiantunteva, syväluotaava ja poleeminen keskustelu tärkeistä poliittisista, eettisistä, tieteellisistä ja kulttuurisista kysymyksistä.

Vuonna 2019 käynnistyi parlamentin 13. kausi filosofi Johannes Ojansuun luotsaamana. Vuosien varrella osallistujat ovat kohdanneet jo satakunta keskusteluvierasta. Iltojen antia on päässyt kuulemaan myös Radio Hämeen taajuudella sekä YLE Areenasta.

Merkityksellisestä työstä sivistyneen yhteisön keskustelukulttuurin vaalimiseksi, vuoden 2019 kotiseututeko-palkinto on päätetty myöntää Perjantai-Parlamentille.

Mennyt toiminta

Arx Tavastica 14 -kirjan julkaisutilaisuus 4.12.2019

Arx Tavastica 14 -kirjan julkaisutilaisuus järjestetään Museo Skogsterissa museokeskiviikkona 4.12. kello 17-19. Tilaisuudessa FT Aino Katermaa pitää luennon kirjassa olevasta artikkelistaan ”Hämeenlinnan kaupungin ulkonäkö isonvihan jälkeen 1720-luvulla”.

Artikkelissaan Katermaa on rakentanut konkreettisen kuvan Hämeenlinnan vanhasta kaupungista, joka sijaitsi linnan pohjoispuolella. Katermaan tutkimus tuo täysin uutta tietoa kaupungin fyysisestä muodosta, sillä valmista pohjakarttaa kaupungista ei ole säilynyt ja aikaisempi K.O. Lindeqvistin esittämä tulkinta vanhasta kaupungista on puutteellinen.

Lue lisää Museo Skogsterin sivuilta.

Mennyt toiminta

Minun kaupunkini -bussikierros Hämeenlinnassa 5.10.2019

Toiveuusintana erityisesti kaupunkiin muuttaneille. Kiertoajelulla tutustumme Hämeenlinnaan kotikaupunkina. Mitkä ovat tärkeimmät nähtävyydet ja hämeenlinnalaisille rakkaimmat paikat. Kierroksen aikana kahvit suolaisen kera Vanajanlinnassa. Oppaana toimii Marketta Suontausta. Lähtö Wetterhoffilta kello 12. Kierroksen kesto noin 3 tuntia.

Ilmoittautuminen 29.9. mennessä osoitteeseen retket@hameenlinna-seura.fi. Kirjoita viestin otsikkoon ”Minun kaupunkini -bussikierros” ja kerro viestissä osallistujien nimet.

Kierroksen hinta 15 €. Maksuohjeet saat ilmoittautumisvahvistuksen mukana.

Mennyt toiminta

Kesäretki Helsinkiin 3.8.2019

Ilmoittaudu 18.7. mennessä!

Hämeenlinna-Seura ry järjestää kesäretken Helsinkiin lauantaina 3.8. Ohjelmassa on opastettu kierros taidemuseo Amos Rexissä sekä lounasristeily saaristossa Royal Linen ravintolalaivalla.

Amos Rexin Ars Fennica 2019 -näyttely esittelee Suomen arvostetuimman taidepalkinnon tämän vuoden ehdokkaiden teoksia. Kierroksen päätteeksi jokaisella kävijällä on mahdollisuus äänestää omaa suosikkiaan, Ars Fennica -yleisöäänestyksessä. Museossa jää noin tunti aikaa omatoimiseen tutustumiseen tiloihin ja palveluihin.

Museosta siirrytään yhdessä bussikuljetuksella kauppatorille, josta Royal Linen ravintolalaiva lähtee kello 14. Lounasristeilyn kesto on 1,5 tuntia, jonka jälkeen lähdemme paluumatkalle Hämeenlinnaan.
Jatka lukemista ”Kesäretki Helsinkiin 3.8.2019”

Mennyt toiminta

Minun kaupunkini -bussikierros Hämeenlinnassa 11.5.2019

Lähtö Wetterhoffilta kello 12. Kierroksen kesto noin 3 tuntia.

Oppaana toimii Marketta Suontausta. Kiertoajelulla tutustutaan Hämeenlinnaan kotikaupunkina. Mitkä ovat tärkeimmät nähtävyydet ja hämeenlinnalaisille rakkaimmat paikat. Kierroksen aikana kahvit suolaisen kera Vanajanlinnassa.

Ilmoittautuminen 5.5. mennessä Marketalle osoitteella marke.suontausta@gmail.com tai tekstiviestillä p. 050 560 2651.

Kierroksen hinta 15 €. Maksa osallistumismaksu Hämeenlinna-Seuran tilille Etelä-Hämeen Osuuspankkiin (FI41 5680 0020 1562 34), viestiksi osallistujien nimet ja tieto ”minun kaupunkini”.

Mennyt toiminta

Jäsenkirje 1/2019

Vuoden ensimmäinen jäsenkirje sisältää kutsun vuosikokoukseen, hallituksen kuulumisia sekä mainokset tulevista tapahtumista.

Jäsenkirje on lähetetty jäsenille joko sähköpostilla tai kirjeenä. Jäsenkirjeen voit ladata myös alta.

Mennyt toiminta

Hämeenlinna 380 vuotta -luentosarja

Hämeenlinnan kaupungin perustamisesta tulee tammikuussa 2019 kuluneeksi 380 vuotta. Sen kunniaksi Hämeenlinna-Seura yhteistyössä Vanajaveden Opiston ja Hämeenlinnan kaupunginmuseon kanssa järjestää avoimen luentosarjan Hämeenlinnan vuosisadoista. Luennoitsijana toimii dosentti Ilkka Teerijoki ja kevään aikana järjestetään neljä luentoa, jotka kuljettavat kuulijat läpi Hämeenlinnan eri vuosisatojen. Maksuttomat luennot pidetään Vanajaveden opiston auditoriossa osoitteessa Jaakonkatu 28, Hämeenlinna.

Hämeenlinnan kaupungin perustaminen 1639
tiistaina 29.1.2019 kello 18:00-19:30 paikkana Vanajaveden opiston auditorio
Kaupungin perustaja Pietari Brahe ja pienen sisämaankaupungin kehitys isonvihan vuosiin 1700-luvun alkuun.

Hämeenlinna Ruotsin ajan loppukaudella
tiistaina 19.2.2019 kello 18:00-19:30 paikkana Vanajaveden opiston auditorio
Kaupungin jälleenrakennus, kaupungin siirto 1770-luvulla ja sitä seurannut kaupunkielämän virkistyminen. Aikakauden päättää Suomen sota 1808–1809.

Hämeenlinna, venäläinen varuskuntakaupunki ja läänin pääkaupunki
tiistaina 26.3.2019 kello 18:00-19:30 paikkana Vanajaveden opiston auditorio
Kaupungin kasvu ja muutos 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa sekä vallankumouksen vuodet 1917–1918.

Hämeenlinna itsenäisessä Suomessa
tiistaina 23.4.2019 kello 18:00-19:30 paikkana Vanajaveden opiston auditorio
Kaupungin kehitys varuskunta-, koulu- ja hallintokaupungista maakunnalliseksi keskukseksi.

Mennyt toiminta

Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918 on Vuoden kotiseututeos

Hämeenlinna-Seuran kustantama ja FT Ilkka Teerijoen kirjoittama Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918 on valittu Vuoden kotiseututeokseksi. Voittaja julkistettiin lauantaina 6.10. Turun kirjamessuilla. Valinnan teki tänä vuonna taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen viiden finalistiteoksen joukosta.

Perusteluissa teoksesta kerrotaan seuraavasti:

Ilkka Teerijoen teos Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917‒1918 (Hämeenlinna-Seura ry) on värikäs, ytimekäs ja vaikuttava tutkimus kahden kumouksellisen vuoden tapahtumista suomalaisessa pikkukaupungissa. Edelleen saattaa kuulla hämeenlinnalaisten toteavan kotikaupungistaan, että täällä eletään hiljaista ja rauhallista elämää. Näin sanottiin 1910-luvullakin, kunnes helmi-maaliskuun vallankumous 1917 ulotti vaikutuksensa Hämeenlinnaankin. Seuraavana vuonna kaupungissa alkoi tapahtua ennenkuulumattomia.

Ilkka Teerijoki kirjoittaa nasevasti, elävästi ja asiantuntevasti. Lukijalle hahmottuu vakuuttavasti tapahtumasarja, jossa keväällä 1917 vastarinta näyttäytyy isänmaallisena ja sosiaalisesti palkitsevana toimintana ja seuraavan vuoden puolella jo kapinallisena ja petoksellisena. Kuvaus kansalaistottelemattomuuden ja radikalisaation ristiaallokosta Hämeenlinnassa avartaa käsitystämme näiden vuosien kuohunnasta. Teos on täynnä vaikuttavia ihmiskohtaloita, kiinnostavaa konkretiaa ja erikoislaatuisia tilanteita poikkeusolojen arjessa sekä tarkkoja havaintoja siitä, miten pikkukaupungissa taistellaan vallasta ja tulevaisuudesta.

Teerijoki käy pelottomasti läpi myös Hämeenlinnan vankileirihelvetin olosuhteita ja tapahtumia. Viettämäämme muistovuotta ajatellen on myös erityisen ansiokasta, että Teerijoki kuvaa teoksen lopussa myös ensimmäisiä toipumisen oireita ja viittaa tuleviin vuosiin ja vuosikymmeniin, jotka eivät kyenneet unohtamaan traumaattisia vaiheita, tapahtumia ja tekoja.

Jatka lukemista ”Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918 on Vuoden kotiseututeos”