Julkaisut

Kaupunki kuvissa IV – Hämeenlinna urheilu- ja olympiakaupunkina 1900-luvun alussa

Hämeenlinna-Seuran suositussa Kaupunki kuvissa -sarjassa on ilmestynyt aiemmin kolme osaa. Ensimmäinen osa sisältää kuvia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta, toinen osa 1930–1960-luvuilta ja kolmas osa 1960–1980-luvuilta. Tämä kirjasarjan neljäs osa on omistettu teemallisesti urheilukuville. Hämeenlinna oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä monipuolinen urheilukaupunki. Kaupunkilaiset toimivat aktiivisesti seuroissa, järjestivät kilpailuja, pitivät yllä urheilupaikkoja ja osallistuivat kisoihin. Yleisöä saapui erilaisiin tapahtumiin enimmillään tuhansia. Kirjakauppias Enok Rytkönen oli paljekameroineen paikalla aina, kun kotikaupungissa tapahtui jotain merkittävää. Hänen kiehtovan kuvakokoelmansa anti kertoo paitsi hameenlinnalaisten innostuksesta harrastaa ja seurata urheilua, niin myös kaupunkikuvan muuttumisesta ajan myötä. Teos sisältää valokuvia myös olympiaviikolta 1952, jolloin Hämeenlinna oli Helsingin ohella virallinen olympiakaupunki. Kirjan valokuvat ovat pääosin Hämeenlinnan kaupunginmuseon kokoelmista. Kirjan on toimittanut FT Anna-Maria Vilkuna.

Arx Tavastica 14

Arx Tavastica on Hämeenlinna-Seuran julkaisusarja, josta tämä julkaisu on 14. osa. Julkaisun artikkelit käsittelevät Hämeenlinnan alueen historiaa monipuolisesti eri aikakausilta. Julkaisun artikkelit: FM Ilari Aallon Miekka kivessä - Suomen alueen miekanhiontakivien uudelleenarviointi, FM Hanna-Maria Pellisen Hämeen keskiaikaisten seurakuntien pappilat - Arkeologinen näkökulma pappilatutkimukseen, FM Tuula Hockmanin Åke Jöraninpoika Tott - Hämeen herra ja uskollinen ritari, FT Aino Katermaan Hämeenlinnan kaupungin ulkonäkö Ison vihan jälkeen 1720-luvulla, FT Mari Tossavaisen Hämeenlinnan pyörökirkon ja kirkkointeriöörin muutos 1800-luvun lopulla ja FM Tuomas Teuhon Hämeenlinnan venäläisen varuskunnan sotilaiden ja paikallisen siviiliväestön väliset suhteet 1900-1917.

Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918

Millainen oli Hämeenlinna sata vuotta sitten? Miten Suomen itsenäistyminen näkyi tavallisen ihmisen arjessa? Ja miksi Ananias Abrahamsson ammuttiin? Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918 on yhtä aikaa kiehtova ja järkyttävä kertomus siitä, kuinka venäläisestä varuskuntakaupungista sukeutuu suomalainen, ja vain hetken kuluttua Suomen suurin punavankileiri, jossa tuhannet menettävät henkensä. Kun maailmanhistorian tapahtumat vyöryvät hämäläisen pikkukaupungin yli, on parasta pitää kiinni ja uida mukana. Venäjän vallankumousten nostattama riemu vaihtui pian veriseen murhenäytelmään. Elintarvikkeet loppuvat ja vastakkainasettelu kärjistyy. Pienikin kipinä voi sytyttää hallitsemattoman roihun. Historian tutkija, filosofian tohtori Ilkka Teerijoen mukaansa tempaava kerronta pitää lukijan otteessaan. Urkkijat, santarmit ja vihatut virkamiehet voisivat olla dekkarihahmoja, mutta Teerijoki osoittaa jälleen, kuinka totuus on tarua ihmeellisempää.

Kaupunki kuvissa III – Valokuvia Hämeenlinnasta 1960-1980-luvuilta

Kaupunki kuvissa III kertoo, miten Hämeenlinnassa elettiin 1960-luvulta 1980-luvulle uuden ja vanhan ristipaineessa. Kasvava kaupunki tarvitsi lisää asuntoja ja maa-alueita. Ristiriitaisin tuntein hämeenlinnalaiset seurasivat keskikaupungin puutalojen vaihtumista moderneihin tavarataloihin ja asuinkerrostaloihin. Vanhan rakennuskannan arvostus kuitenkin heräsi vähitellen. Vanajan kunta jäi historiaan ja sen kylistä rakennettiin moderneja lähiöitä. Kaupunkikuvaan ilmestyi nelikaistainen moottoritie ja ensimmäiset liikennevalot. Hämeenlinnalaiset popmuusikot olivat maankuuluja ja monet kulttuuri- jaa urheilutapahtumat keräsivät tuhansia osallistujia. Kirjan sata valokuvaa kuvateksteineen kertovat Hämeenlinnasta 1960-luvulta 1980-luvun jälkipuoliskolle. Valokuvia on Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon ja Hämeen Sanomien kuva-arkistoista sekä yksityishenkilöiden kuvakokoelmista

Kaupunki kuvissa II – Valokuvia Hämeenlinnasta 1930-1960-luvuilta

Kaupunki kuvissa II -kirjan keskeinen teema on muutos ja sen nopeus. Toisen maailmansodan aattona Hämeenlinna oli puutalojen pikkukaupunki, jossa asui noin 10 000 henkeä. Kaupunkialue oli pieni. Rajana oli lännessä Myllymäki ja Kauriala. Pohjoisessa linna kasarmialueineen oli vielä kaupungin puolella kuten idässä rautatieasema. Etelässä Kankaantaka kuului jo Vanajaan. Lisäksi kaupunkialueeseen kuului Sairio ja 1920-luvulla oston kautta kaupungille siirtynyt Aulanko. Runsaat kymmenen vuotta myöhemmin, kun hämeenlinnalaiset pyrkivät parhaansa mukaan toipumaan sota-ajasta, oli kaupungin maa-alue kolminkertaistunut ja asukkaiden määrä kaksinkertaistunut. Vuonna 1949 Hämeenlinnassa asui noin 21 000 henkeä. Siirryttäessä 1960-luvulle oli hämeenlinnalaisia noin 28 000 henkeä. Kirjan noin sadasta valokuvasta suurin osa on Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmista, mutta myös kaupunkilaiset ovat antaneet käyttöön otoksia omista valokuvakokoelmistaan.

Kaupunki kuvissa I – Valokuvia 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Hämeenlinnasta

Kaupunki kuvissa I sisältää valokuvia 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Hämeenlinnasta. Teoksen lähes sata valokuvaa teksteineen kertovat elämästä Hämeenlinnassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Valokuvat ovat pääasiassa Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmista.