Historiaa

Hämeenlinna-Seuran perustaminen

Hämeenlinna-Seura ry on perustettu 19.1.1945 Hämeenlinnan Raatihuoneella. Päivä oli samalla Hämeenlinnan kaupungin 306-vuotispäivä. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat pormestari Arvi Kivikari, rouva Helmi Avellan, kaupunginjohtaja Väinö Uusoksa, vankilanjohtaja Aarne J. Koskinen, latoja Yrjö Ranta, raatimies Arvo Nikko ja päätoimittaja Eino Seppälä.

Seuran alkuperäinen tarkoitus oli elvyttää kaupungin taide-elämää sekä kiinnittää huomiota kaupungin kaunistamiseen taideteoksilla. Luentojen ja esitelmien avulla haluttiin kiinnittää huomiota tieteellisen elämän saavutuksiin ja historiallisten muistojen vaalimiseen. Tarkoitus oli myös huolehtia matkailusta ja liikenteestä, kunnalliselämääkään unohtamatta. Perustavassa kokouksessa asetettiin viisi jaostoa eli valistusjaosto, taidejaosto, talousjaosto, kunnallinen jaosto ja kotiseutujaosto.

Alkuvuosina taidejaosto toimikin erittäin aktiivisesti ja järjesti mm. toukokuussa 1946 suuren kuvataidenäyttelyn Raatihuoneella, jonne oli kutsuttu 14 maamme tunnetuimpiin kuulunutta kuvataiteilijaa. Kaikki jaostot eivät olleet erityisen aktiivisia ja muutaman vuoden kuluttua niistä luovuttiinkin. Kotiseutujaoston työ osoittautui kaikkein tärkeimmäksi ja seuran toiminta keskittyikin sille suunnalle.

Monessa mukana

Seura on ollut mukana tukemassa ”Vasikanjuottajat” patsaan, Hätilän kiven sekä monen kaupungin historiasta kertovan muistolaatan paikoilleen saamisessa. Rakennussuojelu on ollut myös seuran näkyvä toimintamuoto. On tehty mm. aloitteita puutalojen säilyttämiseseksi osana kaupunkikuvaa.

Toimintaan ovat alusta lähtien kuuluneet kaupunkilaisille suunnatut kotiseutuillat, joiden aiheina ovat olleet lähinnä kotiseudun historiaan liittyvät esitelmät ja muistelmat. Esitelmöitsijöinä ovat olleet tunnetut hämeenlinnalaiset.

1960-luvun alusta lähtien vietettiin Hämeenlinna-päivää useita kertoja, kunnes 1990-luvulla perinne alkoi hiipua. Seura myös järjesti yhteistyössä kaupungin kanssa juhannusjuhlan vuosina 1990-1992.

Kotiseuturetkeily on myös kuulunut seuran toimintaan perustamisesta lähtien. Aluksi retkiä tehtiin Vanajaan ja Janakkalaan sekä Lounais-Hämeeseen. Myöhemmin retket suuntautuivat pitemmälle, jopa ulkomaille asti. Ensimmäinen retki Tallinnaan tehtiin 1980. Myöhemmin käytiin muissakin naapurimaissa ja jopa Kreikan saaristossa.

Ensimmäinen kulttuurikävely tehtiin 1993, jolloin kiertokävelyllä tutustuttiin Hämeenlinnassa eläneiden suurmiesten asuinpaikkoihin. Myöhemmin näitä retkiä jatkettiin mm. osana maanantairetkiä.

Ensimmäiset kotiseutuaiheisia kirjoituskilpailut järjestettiin 1952 Hämeenlinnan oppikoulujen VII-luokkalaisille. Nykyään kilpailuja järjestetään peruskoulun ja lukion oppilaille. Mukaan ovat myös tulleet kotiseutuaiheiset kuvataidekilpailut.

Vuoden hämeenlinnalainen on valittu vuodesta 1981 aina vuoteen 2006. Valinta on tehty yhdessä Wanaja-Seuran kanssa.

Julkaisutoiminta

Seuran julkaisutoiminta on ollut vilkasta. Hämeenlinna-julkaisun ensimmäinen numero ilmestyi jo 1951. Vuonna 1973 julkaisun nimeksi tuli Hämeenlinna-Wanaja kotiseutujulkaisu. Julkaisu ilmestyy edelleen vuosittain. Toinen julkaisusarja Arx Tavastica siirtyi seuralle vuonna 1979. Seuran nimissä on julkaistu niteet 5-12. Seura on kustantanut myös lukuisia muita julkaisuja mm. kaupunki kuvissa-kirjat.

Seuran historia kokonaisuudessaan julkaisussa Kotiseututyön vuosikymmenet 1945-2005, jonka on kirjoittanut professori Seppo Myllyniemi.

Seuran puheenjohtajat:

Pormestari Arvi Kivikari 1945–1948
FM Tauno Aarnio 1949
Varatuomari Erkki Virtanen 1950
Lääket.lis Elna Hetemäki 1956–1966
Lehtori Aarne Huurre 1966–1967
Asessori Einar Palmunen 1968–1977
Rehtori Matti Helminen 1978–1996
Konservaattori Kalevi Ijäs 1997–2002
Kehittämispäällikkö Tarmo Palonen 2003–2006
Talousjohtaja Ossi Lapisto 2007–2014
FM Mikko Hieta 2015–2022
KT Helena Lehkonen 2022–