Helena Lehkonen Hämeenlinna-Seuran puheenjohtajaksi

Hämeenlinna-Seura ry:n puheenjohtajana on aloittanut KT Helena Lehkonen. Yhdistyksen hallitus kokoontui järjestäytymiskokoukseensa maanantaina 23. tammikuuta, ja valitsi yhdistyksen toimihenkilöitä. Seuraa vuodesta 2015 puheenjohtajana luotsannut Mikko Hieta jatkaa yhdistyksen varapuheenjohtajana. Hallituksen jäseninä ovat Anna-Kaisa Ek, Pekka Koskinen, Saara Murto-Heiniö ja Andrei Sergejeff sekä uudeksi jäseneksi valittu Ilkka Teerijoki.

Helena Lehkonen on seuran historiassa vasta toinen naispuheenjohtaja. Ensimmäinen nainen Elna Hetemäki toimi seuran puheenjohtajana vuosina 1956–1966. Lehkosen ja Hetemäen yhdistää aktiivisuus kunnalliselämässä. Hetemäki oli kaupunginvaltuutettu ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja. Helena Lehkonen on kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja sekä sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja.

”Teatteri, taide ja tiede sekä urheilu ovat olleet elämässäni aina läsnä niin harrastuneisuuteni kuin perhetaustani kautta. Haluan tuoda Hämeenlinna-Seuraan näkemyksiä koululaitoksen historiasta, koulurakennusten ja ajan oppimiskäsitysten rinnakkaiselosta ja myös yhteentörmäyksistä. Ajattelen sen olevan tässä ajassa merkityksellistä, kun jälleen olemme keskellä moninaisia muutoksia”, Helena Lehkonen linjasi puheenjohtajakautensa aluksi.

Hämeenlinna-Seura on vuonna 1945 perustettu kotiseutuyhdistys, jonka alkuperäinen tarkoitus oli elvyttää kaupungin taide-elämää sekä kiinnittää huomiota kaupungin kaunistamiseen taideteoksilla. Luentojen ja esitelmien avulla haluttiin kiinnittää huomiota tieteellisen elämän saavutuksiin ja historiallisten muistojen vaalimiseen. Tarkoitus oli myös huolehtia matkailusta ja liikenteestä, kunnalliselämääkään unohtamatta. Rakennussuojelu on ollut myös osa seuran toimintaa.

Toiminnan painopisteet ovat vaihdelleet vuosien mittaan. Viime aikoina seura on keskittynyt toimimaan hämeenlinnalaisen kulttuurin ja elämäntavan tallentajana ja uusintajana. Yhdistys muun muassa kustantaa paikallishistoriaa käsitteleviä kirjoja, järjestää luentotilaisuuksia ja retkiä sekä jakaa Vuoden kotiseututeko -palkinnot.

Kotiseututekopalkinnot Saila Karpiolalle ja Eräs Teatterille

Hämeenlinna-Seura ry on julkistanut vuoden kotiseututeko-palkintojen saajat perinteiseen tapaan Hämeenlinnan kaupungin syntymäpäiväjuhlien yhteydessä Hämeenlinnan Raatihuoneella.

Hämeenlinna-Seura haluaa vuosittain muistaa tahoja, jotka ovat ansiokkaalla tavalla tehneet työtä hämeenlinnalaisuuden ja hämeenlinnalaisen elämäntavan hyväksi. Kotiseututeot voivat liittyä esimerkiksi rakennettuun ja luonnonympäristöön tai kulttuuriperinnön vaalimiseen ja uusintamiseen.

Vuoden 2022 kotiseututeko-palkinto on myönnetty Saila Karpiolalle, ja kotiseututeko-kunniamaininta on myönnetty Eräs Teatterille.

Palkintojen perustelut

Reilu vuosi sitten hämeenlinnalaisten tutkittavaksi avautui uusi Muistojen Hämeenlinna -verkkosivusto. Sivut perustuvat asemapäällikkö Yrjö Vihervuoren arkistoon, jota toimittaja Saila Karpiola alkoi digitoida vuoden 2020 alussa. Sivuilla kerrotaan yli 200 tontin ja niillä olleiden talojen arjesta aina 1800-luvulta lähtien. Suurinta osaa taloista ei enää ole. Verkkosivuilla on myös paljon Karpiolan omiin selvityksiin perustuvaa materiaalia.

Karpiola kertoo sivuston syntyneen kiintymyksestä Hämeenlinnaan, kaupungin historiaan ja tarinoihin, jotka olisivat muuten unohtuneet. Aineisto syventää sitä kuvaa, joka ihmisillä on 1800-luvun lopun ja 1900-alun vuosikymmenten puutalokaupungista, jota ei enää ole. Merkityksellisestä työstä Hämeenlinnan historian ja kulttuuriperinnön vaalimiseksi, Vuoden kotiseututeko 2022 -palkinto myönnetään Saila Karpiolalle.

Eräs Teatteri on hämeenlinnalainen harrastajateatteri, jonka perusti joukko Hämeenlinnan Miniteatterissa lapsiaan kuljettaneita vanhempia. Teatterin toiminta on jatkunut yli 20 vuoden ajan. Globaalin pandemian vuoksi kulttuurielämysten tuottaminen ja niistä nauttiminen oli poikkeuksellisen vaikeaa vuosina 2020 ja 2021. Erilaisten kokoontumisrajoitusten ja yleisön oman varovaisuuden myötä monet kulttuurintekijät olivat vaikeuksissa. Kulttuuri ei kuitenkaan kuollut koronaan. Eräs Teatterinkin toiminta jatkui. Omaehtoinen, tekijöistä itsestään kumpuava toiminta on kotiseututyötä parhaimmillaan. Se heijastelee oman kotiseudun henkeä, ja laadukkaat esitykset ovat myös löytäneet yleisönsä. Merkityksellisestä työstä Hämeenlinnalaisen kulttuurin vaalimiseksi, Vuoden kotiseututeko 2022 -kunniamaininta myönnetään Eräs Teatterille.

Vuosikokous ja miniluento 23.11.2022

Hämeenlinna-Seura ry järjestää FT Anna-Maria Vilkunan avoimen miniluennon: Hämeenlinna urheilukuvissa. Katsotaan urheiluaiheisia valokuvia 1800-luvun lopulta 1950-luvulle ja kuullaan tarinoita kuvien takana. Luento alkaa klo 17.15 pääkirjaston Leino-salissa. Tilaisuus päättyy klo 18.00. Ennen luentoa pidetään Hämeenlinna-Seura ry:n kokous, jossa käsitellään vuosikokousasiat. Kokous alkaa klo 16.30.

Vuoden kotiseututeko -palkinto Hanssin-Jukan perinneyhdistykselle

Hämeenlinna-Seura ry haluaa vuosittain muistaa tahoja, jotka ovat ansiokkaalla tavalla tehneet työtä hämeenlinnalaisuuden ja hämeenlinnalaisen elämäntavan hyväksi. Kotiseututeot voivat liittyä esimerkiksi rakennettuun ja luonnonympäristöön tai kulttuuriperinnön vaalimiseen ja uusintamiseen.

“Niin uljaita on urhoja, on järkeä, on kuntoa, jos toimeen tartutaan.” Näin Hämäläisten laulu kertoo jotain olennaista meidän heimomme luonteenpiirteistä. Miten muutenkaan on selitettävissä, että täysin palvellut DC-2, Hanssin-Jukka, päätyy ensin kahvioksi linja-autoasemalle, missä se 1960- ja 1970-lukujen saatossa saavuttaa asemansa Hämeenlinnan maamerkkinä ja Suomen tunnetuimpana lentokoneena. Ja että vielä senkin jälkeen kone pelastetaan varmalta romuttamiselta, entisöidään ja palautetaan koko kansan nähtäväksi, ja vetovoimaiseksi matkailukohteeksi Tuulokseen.

Ilmailun harrastajat ja Hanssin-Jukan ystävät aloittivat vuonna 2014 hankkeen museolentokoneen saamiseksi näytteille Hämeenlinnaan. Vuodesta 2015 Hanssin-Jukka on ollut yksi Tuulosen kauppakeskuksen vetonauloista. Hanssin-Jukka Hangaariin saatiin syksyllä 2020 myös Hawk-suihkuharjoituskoneen runko, eikä työ ole päättynyt tähän, vaan pyyteettömän talkootyön ja monien tukijoiden avulla Tuulokseen on kehkeytymässä kokonaisuus, joka täydentää upeasti Hämeenlinnan maanpuolustukseen kytkeytyvien museoiden tarjontaa.

Merkityksellisestä työstä Hämeenlinnan historian ja kulttuuriperinnön vaalimiseksi, Vuoden kotiseututeko 2020 -palkinto on myönnetty Hanssin-Jukan Perinneyhdistys ry:lle.

Hämeenlinna-Seura ry:n puheenjohtaja Mikko Hieta luovutti kunniakirjan Hanssin-Jukan Perinneyhdistys ry:n puheenjohtajalle Kimmo Salomaalle Hämeenlinnan kaupungin syntymäpäiväjuhlissa Hämeenlinnan Raatihuoneella 19.1.2021.

Lisätiedot:

Mikko Hieta p. 0400 430 140
Kimmo Salomaa p. 040 835 3412

Arx Tavastica 14

Arx Tavastica on Hämeenlinna-Seuran julkaisusarja, josta tämä julkaisu on 14. osa. Julkaisun artikkelit käsittelevät Hämeenlinnan alueen historiaa monipuolisesti eri aikakausilta. Julkaisun artikkelit: FM Ilari Aallon Miekka kivessä - Suomen alueen miekanhiontakivien uudelleenarviointi, FM Hanna-Maria Pellisen Hämeen keskiaikaisten seurakuntien pappilat - Arkeologinen näkökulma pappilatutkimukseen, FM Tuula Hockmanin Åke Jöraninpoika Tott - Hämeen herra ja uskollinen ritari, FT Aino Katermaan Hämeenlinnan kaupungin ulkonäkö Ison vihan jälkeen 1720-luvulla, FT Mari Tossavaisen Hämeenlinnan pyörökirkon ja kirkkointeriöörin muutos 1800-luvun lopulla ja FM Tuomas Teuhon Hämeenlinnan venäläisen varuskunnan sotilaiden ja paikallisen siviiliväestön väliset suhteet 1900-1917.

Perjantai-Parlamentti on Vuoden kotiseututeko 2019

Hämeenlinna-Seura ry on valinnut Perjantai-Parlamentin Vuoden kotiseututeoksi 2019. Huomionosoituksen otti vastaan parlamenttia luotsaava filosofi Johannes Ojansuu Hämeenlinnan kaupungin syntymäpäiväjuhlilla Verkatehtaalla.

Hämeenlinna-Seura haluaa vuosittain muistaa tahoja, jotka ovat ansiokkaalla tavalla tehneet työtä hämeenlinnalaisuuden tai hämeenlinnalaisen elämäntavan hyväksi. Kotiseututeot voivat liittyä esimerkiksi rakennettuun tai luonnonympäristöön tai kulttuuriperinnön vaalimiseen ja uusintamiseen.

Vuonna 2019 suomalaisessa yhteiskunnassa ryhdyttiin kiinnittämään huomiota siihen, kuinka keskustelukulttuuri on muuttunut. Nimimerkkien takaa on ollut helppo esittää kärjekkäitä kantoja, ja internetissä tutuksi ovat tulleet myös valheelliset käyttäjäprofiilit, joiden suojista keskustelua on tarkoituksellisesti yritetty kärjistää.

Yhteisön ja sen kulttuurin muodostumisessa ihmisten keskinäisellä vuorovaikutuksella, kohtaamisella ja keskustelulla on ensiarvoisen tärkeä merkitys. Hämeenlinnassa sivistynyttä keskustelua ja kohtaamisia on edistetty Olutravintola Birgerin Perjantai-Parlamenteissa, joissa nautinnolliseen illanviettoon yhdistyy asiantunteva, syväluotaava ja poleeminen keskustelu tärkeistä poliittisista, eettisistä, tieteellisistä ja kulttuurisista kysymyksistä.

Vuonna 2019 käynnistyi parlamentin 13. kausi filosofi Johannes Ojansuun luotsaamana. Vuosien varrella osallistujat ovat kohdanneet jo satakunta keskusteluvierasta. Iltojen antia on päässyt kuulemaan myös Radio Hämeen taajuudella sekä YLE Areenasta.

Merkityksellisestä työstä sivistyneen yhteisön keskustelukulttuurin vaalimiseksi, vuoden 2019 kotiseututeko-palkinto on päätetty myöntää Perjantai-Parlamentille.